Seuraesittely

Sallan Erä- ja Kalamiehet ry. (SEKM) toimii Lapin maakunnassa Itä-Lapin alueella Sallan kunnassa. Seuralla on jäseniä n. 450  ja metsästysvuokramaita n. 16.300 ha, sekä vuokravesiä n 30 ha.

Seura omistaa Sallan Pyhäjärven rannalla Pyhäranta nimisen kiinteistön rakennuksineen. Seuran logoksi valitun "Auringonlasku Tammakkolammella" on suunnitellut Pekka Salminen v.1972. Merkissä on kaksi lentävää naarasmetsoa ja hyppäävä taimen Tammakkolammen vaaramaisemassa.


Ensimmäisenä pitäjään 20.4.1958 perustettu metsästysseura sai nimekseen Sallan Erä- ja Kalamiehet ry. Tuolloin tulollaan ollut metsästyslakiuudistus ja myös hirvenpyyntilupien lisääntyminen aiheutti sen, että metsästystä harrastavien järjestäytymisen tarve oli saavuttanut myös Sallan. Koillis-Lappi lehdessä kuulutettuun järjestäytymiskokoukseen ravintola Sallansuuhun oli saapunut koolle 21 aktiivista ja aikaansa seuraavaa metsästyksen ja kalastuksen harrastajaa. Heistä muistetaan ainakin Reino Ervast, Lauri Jäntti, Väinö Kantola, Orvo Luoto, Matti Eskelinen, Veikko Hourula, Onni Luusua  ja Matti Palojärvi.

 

Seuralla on ollut vuosikymmenien aikana useita toimintaa tukeneita metsästys- ja kalastustukikohtia. Ensimmäinen niistä oli Sallatunturin läheisyydessä Kaunisharjun alueella sijainnut Tammakkolammen kämppä.  Tammakkolammen kämppä rakennettiin jo v. 1960 ja oli aina vuoteen 1989 saakka jäsenistön vilkkaassa käytössä. Metsähallitukselta vuokratulle tontille rakennetusta "rakkaasta" Tammakkolammen kämpästä ja Tammakkolammen, Kolmiloukkosen sekä Tuohenlusikan vuokravesistä jouduttiin luopumaan pakon edessä tuolloin valmistumaisillaan olleen Sallan Poropuiston tieltä. Tammakkolammen menetystä jäsenistö poti pitkään. Seuran johto lähti kuitenkin nopeasti hakemaan uutta tukikohdan paikkaa kirkonkylän lähialueelta, lähinnä valtion mailta. Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan tahtonut millään löytyä, eikä metsähallitus suostunut myymään tai edes vuokraamaan seuran esittämiä kohteita. Lopulta  jäsenistön vaatimuksesta v. 1991 seura päätti rakentaa uuden tukikohdan Metsähallituksen tarjoamalle vuokratontille Kallunkijärven rannalle Pitkänniemeen. Työt alkoivat kesällä 1992 ja kämppä valmistui v 1995 syksyllä. Pitkäniemen kämppä ei saavuttanut missään vaiheessa jäsenistön suoranaista suosioita. Käyttö oli vähäistä, eikä vuokraustoimintakaan ollut kannattavaa. Käytön vähäisyyden keskeisimmiksi syiksi todettiin jälkikäteen liiaan pitkä etäisyys kirkonkylään ja kämpän sijainti seuran vuokramaiden ulkopuolella "vieraalla maalla". Näistä syistä Pitkäniemestä päätettiinkin luopua. Etelä-Suomen valtalehtiin tehdyin myynti-ilmoituksin ostaja löytyikin varsin nopeasti. Pitkäniemen myynnin kauppakirjat allekirjoitettiin keväällä 2005. Jo hyvissä ajoin ennen Pitkäniemen varsinaista myyntiä seuran johto oli kokemuksesta viisastuneena ryhtynyt etsimään uutta ja seuralle sopivampaa tukikohdan paikkaa seuran vuokramailta. Ehdoiksi asetettiin, että tontin tulee sijaita kirkonkylän lähialueella ja tontti hankitaan seuran omistukseen, ja tontin myyjänkin tulisi olla mieluummin seuran maanomistajajäsen.

 

Merkittävä tukikohta oli pitkään seuran hallinnassa myös Tuntsalla. Tuntsan suunnalla tapahtuvaa eränkäyntiä  varten seura vuokrasi Frans Niemelän aloitteesta v. 1973 Kemi Oy:ltä tarpeettomaksi jääneen Auermaojan parakkimallisen savottakämpän. Jo kahden vuoden kuluttua v.1975 seura hankki Auerman omistukseensa,  mutta valitettavasti kauppa ei pitänyt sisällään tonttia. V. 1976 seura teki maanomistaja Metsähallituksen kanssa näennäisesti edullisen vuokrasopimuksen, jossa seura luovutti kämpän Metsähallitukselle veloituksetta ja maksoi jatkossa kämpästä vain nimellistä vuosivuokraa. Pari vuosikymmentä sopimus toimikin hyvin, mutta lamavuosista johtuen metsävaltionkaan kassa ei ollut pohjaton. Kustannus syistä Metsähallitus alkoi myydä kiivaaseen tahtiin tarpeettomiksi katsomiaan metsäkämppiä. Metsähallitus ilmoitti v. 1996 lopulla, että myös Auermaojan kämppä menee myyntiin ja tarjosi luonnollisesti seuralle etuostomahdollisuutta. Seura kuitenkin päätti luopua Auerman ostosta omaan taloustilanteeseensa, kämpän huonokuntoisuuteen ja sen myötä suureen remontin tarpeeseen vedoten. Auerman käyttöarvo koettiin silloisessa kunnossa vähäiseksi ja tuleva remontoinnin tarve liian suurena kustannuksena. Aktiivisimmat "Auermalaiset"  eivät kuitenkaan lannistuneet päätöksien edessä vaan päättivät, että kämpän täytyy pysyä heidän hallussaan, koska muitakaan vaihetoehtoisia tukikohtia Tunsalla ei tuolloin ollut. Niinpä nämä n. 30 "auermalaista" perustivat Auerma ry:n v.1997 ja hankkivat kämpän tontteineen perustamansa yhdistyksen omistukseen. Nykyisellään Auerman kämppä on yhdistyksen toimesta remontoitu ulkoa ja sisältä hyvään ja viihtyisään kuntoo ja sen käyttö on hyvin vilkasta etenkin kesä ja syksy aikaan.

 

Pitkäniemen myynnistä saadut varat haluttiin sijoittaa nopeassa aikataulussa uuteen seuran tukikohtaan. Sallassa vuosia jatkuneen hirvikannan kasvusta johtuen uutta tukikohdan paikkaa päätettiin etsiä nyt kuitenkin nykyaikainen hirvennylkyhalli etusijalla. Hourulan Hannun konehallissa ulkoilma olosuhteissa ja ei aina niin hygienisissä tiloissa tapahtunut hirven ruhojen käsittely oli tullut tiensä päähän. Eero Vaaralan ja Raimo Hautalan toimesta seuran toimintaan erinomaisesti sopiva tontti löytyikin melko nopeasti ja vain kolmen kilometrin etäisyydeltä kirkonkylästä. Seura osti v. 2005 Arvo Vaaralan perikunnan omistamalta Lehtola tilalta 0,5 ha:n tontin Pyhäjärven rannalta. Tila sai lohkomistoimituksessa nimen Pyhäranta. Pyhärannan tontilla alkoi heti v 2006 keväällä vilkas rakentamisvaihe. Kesän v.2006 kuluessa tontille rakennettiin seuran omin varoin nykyaikainen nylky- ja lihankäsittelyhalli. Halli saatiin valmiiksi vain muutama päivä ennen hirvenpyynnin alkua.  Kesällä v. 2007 rakentaminen jatkui, kun yhdistystoimintaa varten tontille rakennettiin tilava ja komea hirsikota. Kodan rakentamiseen anottiin Leader-rahoitusta, jonka saaminen mahdollisti rakentamisen näin pikaisessa aikataulussa . Rakentaminen jatkui vielä seuraavanakin kesänä kun v. 2008 tontille rakennettiin pihalaavu, varastorakennus sekä luontopolku. Rakentaminen jatkui jälleen muutaman vuoden hengähdystauon jälkeen, kun v. 2015 päätettiin rakentaa jäsenistön vapaa-ajanvietto tarkoitukseen sopiva saunamökki. Rakentamisen ehtona oli Leader-rahoituksen saaminen kohteeseen. Myönteisen päätöksen jälkeen hyvin varusteltu 4-6 hengen saunamökki saatiinkin valmiiksi v.2016 marraskuun alkuun mennessä. Nyt seuralla ja seuran jäsenistöllä on käytössään sellainen kiinteistö, joka tukee ja palvelee seuran ja sen  jäsenistön toimintaa kokonaisvaltaisesti pitkälle tulevaisuuteen, tai ainakin siihen saakka kunnes todetaan, että jotain vielä puuttuu… 

 

Kalastusta ja kalavesien hoitoa varten seura on vuokrannut valtiolta n. 30 ha:n kokoisen Päiviöjärven, joka sijaitsee Vilmalla Kallungin kylässä valtionmaalla noin 30 km kirkonkylästä. Runsas ravinteisessa Päiviöjärvessä siika saavuttaa normaalin pyyntikoon jo kolmessa vuodessa. Pyhäjärven kalaston ja kalastuksen kehittämistä varten seura on aloittanut yhteistyön Märkäjärven osakaskunnan kanssa. Osapuolien on tarkoitus sattaa voimaan Pyhäjärven hoitosopimus, jonka jälkeen laaditaan ja vahvistetaan hoitosuunnitelma, jonka mukaan järveä ja sen kalaston tilaa aletaan parantamaan.

 

Metsästysmaat sijaitsevat kirkonkylän ympärillä lähinnä Märkäjärven maarekisterikylän alueella. Metsästysmaitten pääosa on vuokrattu yksityisiltä ja loput yhteisöiltä ja yhtiöiltä. Metsästysvuokramaita on noin 16.300 ha. Kirkonkylän ympäristön tilojen jatkuva pirstaloituminen yhä pienempiin aloihin ja siitä johtuva omistajamuutostilanne vaatii aktiivista tiloissa tapahtuvien muutoksien seurantaa metsätysvuokrasopimuksien laatijoilta. Seuran metsästysvuokramaat rajoittuvat idässä ja etelässä Vilman valtionmaihin ja pohjoisessa Termusaavan Natura-alueeseen. Valtion Palokoutelo-Joutsenaapa lupa-alueeseen kuuluva Termusaapa  on kuulu metsähanhistaan. Alueella on tehty metsähanhiin kohdistuvaa riistanhoitoa ja tukimustoimintaa pitkäjänteisesti jo usean vuosikymmenen ajan. Kuntalaisen vapaan metsätysoikeuden myötä paikkakunnalla asuvilla jäsenillämme on ainakin vielä käytettävissään metsästykseen myös Sallan kunnan laajat ja osin vielä erämaiset valtionmaat yhteensä n. 246 000 ha.  




 
Käyntiosoite: Ratatie 9, 98900 SALLA
Puhelin:
Nettitaivas
© Sallan Erä 2012