Seuraesittely

Sallan Erä- ja Kalamiehet ry. (SEKM) toimii Lapin maakunnassa Itä-Lapin alueella Sallan kunnassa. Seuralla on jäseniä n. 450  ja metsästysvuokramaita n. 16.000 ha, sekä vuokravesiä n 30 ha.

Seura omistaa Sallan Pyhäjärven rannalla Pyhäranta nimisen kiinteistön rakennuksineen. Seuran logoksi valitun "Auringonlasku Tammakkolammella" on suunnitellut Pekka Salminen v.1972. Merkissä on kaksi lentävää naarasmetsoa ja hyppäävä taimen Tammakkolammella Pirttivaaraan vaaramaisemassa.


Ensimmäisenä pitäjään 20.4.1958 perustettu metsästysseura sai nimekseen Sallan Erä- ja Kalamiehet ry. Tuolloin tulollaan ollut metsästyslakiuudistus ja myös hirvenpyyntilupien lisääntyminen aiheuttivat sen, että metsästystä harrastavien järjestäytymisen tarve oli saavuttanut myös Sallan selkoset. Koillis-Lappi lehdessä 9.4.1958 kuulutettuun järjestäytymiskokoukseen ravintola Sallansuuhun oli saapunut koolle 21 aktiivista ja aikaansa seuraavaa metsästyksen ja kalastuksen harrastajaa. 

 

Toiminta käynnistyi tuolle ajalle tyyppillisen vilkkaasti,  toiminta- ja talkoohenkeä oli vaikka muille jakaa. Jaostoja perustettiin ja toimintaa kehiteteltiin monella tapaa. Seuran oman tukikohdan rakentaminen nousi myös hyvin pian esille. Paikka seuran majalle löydettiinkin Sallatunturin läheisyydestä Kaunisharjun alueelta. Valtiolta saadulle vuokratontille rakennettiin  Tammakkolammen kämppä v. 1960 ja se oli aina vuoteen 1989 saakka seuran hallinnassa ja jäsenistön vilkkaassa käytössä. Vuokratontille rakennetusta "rakkaasta" Tammakkolammen kämpästä ja Tammakkolammen, Kolmiloukkosen sekä Tuohenlusikan vuokravesistä jouduttiin luopumaan pakon edessä tuolloin valmistumaisillaan olleen Sallan Poropuiston tieltä. Tammakkolammen menetystä jäsenistö "suri" melko pitkään, kunnes silloinen seuran johto päätti lähteä hakemaan uutta tukikohdan paikkaa omien metsästysvuokramaiden lähialueelta kirkonkylältä. Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan tahtonut millään löytyä, eikä metsähallitus suostunut myymään tai edes vuokraamaan seuran esittämiä kohteita Sallatunturin ja Kalliojärven alueelta. Lopulta kuitenkin jäsenistön vaatimuksesta v. 1991 seura päätti rakentaa uuden tukikohdan Metsähallituksen tarjoamalle vuokratontille Kallunkijärven rannalle Pitkänniemeen. Työt alkoivat kesällä 1992 ja kämppä valmistui vasta 1995 syksyllä. Pitkäniemen kämppä ei saavuttanut missään vaiheessa jäsenistön suosioita. Käyttö oli vähäistä, eikä vuokraus ulkopuolisillekaan ollut kannattavaa, joten siitä päätettiin luopua. Jälkikäteen käytön vähäisyyden syiksi todettiin liiaan pitkä etäisyys kirkonkylään ja kämpän sijainti seuran vuokramaiden ulkopuolella ns. "vieraalla maalla". Etelä-Suomen valtalehtiin tehdyin myynti-ilmoituksin ostaja löytyikin varsin nopeasti. Pitkäniemen myynnin kauppakirjat allekirjoitettiin keväällä 2005. Hyvissä ajoin ennen Pitkäniemen varsinaista myyntiä seuran johto kokemuksesta viisastuneena oli ryhtynyt etsimään uutta ja seuralle sopivampaa tukikohdan paikkaa seuran vuokramailta. Hankinnan ehdoiksi asetettiin, että tontin tulee sijaita kirkonkylän lähialueella seuran metsästysvuokramaalla ja tontti hankitaan seuran omistukseen, sekä tontin myyjänkin tulisi mieluimmin olla seuran maanomistajajäsen. 

 

Jäsenistölle merkittävä metsästystukikohta oli pitkään seuran hallinnassa myös Tuntsalla. Tuntsan suunnalla tapahtuvaa eränkäyntiä  varten seura vuokrasi Frans Niemelän aloitteesta v. 1973 Kemi Oy:ltä tarpeettomaksi jääneen Auermaojan parakkimallisen savottakämpän. Jo kahden vuoden kuluttua v.1975 seura hankki Auerman omistukseensa,  mutta valitettavasti kauppa ei pitänyt sisällään tonttia. V. 1976 seura teki maanomistaja Metsähallituksen kanssa näennäisesti edullisen vuokrasopimuksen, jossa seura luovutti kämpän Metsähallitukselle veloituksetta ja maksoi jatkossa kämpästä vain nimellistä vuosivuokraa. Pari vuosikymmentä sopimus toimikin hyvin, mutta -90 luvun lamavuosista johtuen metsävaltionkaan kassa ei ollut pohjaton. Tuolloin Metsähallitus alkoi myydä kiivaaseen tahtiin tarpeettomiksi katsomiaan metsäkämppiä. Metsähallitus ilmoitti v. 1996 lopulla, että myös Auermaojan kämppä menee myyntiin ja tarjosi luonnollisesti seuralle etuostomahdollisuutta. Seura kuitenkin päätti luopua Auerman ostosta omaan taloustilanteeseensa, kämpän huonokuntoisuuteen ja sen myötä suureen remontin tarpeeseen vedoten. Auerman käyttöarvo koettiin silloisessa kunnossa vähäiseksi ja tuleva remontoinnin tarve liian suurena kustannuksena. Aktiivisimmat "Auermalaiset"  eivät kuitenkaan lannistuneet päätöksien edessä vaan päättivät, että kämpän täytyy pysyä heidän hallussaan, koska muitakaan vaihetoehtoisia tukikohtia Tunsalla ei tuolloin ollut. Niinpä nämä n. 30 "auermalaista" perustivat Auerma ry:n v.1997 ja hankkivat kämpän tontteineen perustamansa yhdistyksen omistukseen. Nykyisellään Auerman kämppä on yhdistyksen toimesta remontoitu ulkoa ja sisältä hyvään ja viihtyisään kuntoon ja sen käyttö on vilkasta etenkin kesä ja syksy aikaan.

 

Kuten em. todettiin, Pitkäniemen myynnistä saadut varat haluttiin sijoittaa nopeassa aikataulussa uuteen seuran tukikohtaan. Sallassa vuosia jatkuneen hirvikannan kasvusta johtuen toimitilojen paikkaa päätettiin etsiä nyt kuitenkin nykyaikainen hirvennylkyhalli etusijalla. Hourulan Hannun konehallissa ulkoilma-olosuhteissa ja ei aina niin hygienisissä tiloissa tapahtunut hirven ruhojen käsittely oli tullut tiensä päähän. Eero Vaaralan ja Raimo Hautalan toimesta seuran toimintaan erinomaisesti sopiva tontti löytyikin melko nopeasti ja vain vajaan kolmen kilometrin etäisyydeltä kirkonkylästä. Seura osti v. 2005 Arvo Vaaralan perikunnan omistamalta Lehtola tilalta 0,5 ha:n tontin Pyhäjärven rannalta. Tila sai lohkomistoimituksessa nimen Pyhäranta. Pyhärannan tontilla aloitettiin heti v 2006 keväällä vilkas rakentamisvaihe. Kesän v.2006 kuluessa tontille rakennettiin seuran varoin nykyaikainen nylky- ja lihankäsittelyhalli. Halli saatiin valmiiksi vain muutama päivä ennen hirvenpyynnin alkua.  Syksyllä 2006 oltiin "jännän äärellä" kun ensimmäinen hirvi tuotiin hallin nylkytilaan. Siitäkin selvittiin kunnialla. Kesällä v. 2007 rakentaminen jatkui, kun yhdistystoimintaa varten tontille rakennettiin tilava ja komea hirsikota. Kodan rakentamiseen anottiin Leader-rahoitusta, jonka saaminen mahdollisti rakentamisen näin pikaisessa aikataulussa . Rakentaminen jatkui vielä seuraavanakin kesänä kun v. 2008 tontille rakennettiin pihalaavu, varastorakennus sekä luontopolku. Rakentaminen jatkui jälleen muutaman vuoden hengähdystauon jälkeen, kun v. 2015 päätettiin rakentaa jäsenistön vapaa-ajanvietto tarkoitukseen sopiva saunamökki. Rakentamisen ehtona oli Leader-rahoituksen saaminen kohteeseen. Myönteisen päätöksen jälkeen hyvin varusteltu neljän hengen saunamökki saatiin valmiiksi v.2016 marraskuun alkuun mennessä. Rahoitusehtojen mukaisesti saunamökki siirtyy täysimääräisesti seuran omistukseen v. 2022. Nyt seuralla ja seuran jäsenistöllä on käytössään sellainen kiinteistö, joka tukee ja palvelee seuran ja sen  jäsenistön toimintaa kokonaisvaltaisesti pitkälle tulevaisuuteen, tai ainakin siihen saakka kunnes todetaan, että jotain vielä puuttuu… 

 

Kalastusta ja kalavesien hoitoa varten seura on vuokrannut valtiolta n. 30 ha:n kokoisen Päiviöjärven, joka sijaitsee Vilmalla Kallungin kylässä valtionmaalla noin 30 km kirkonkylästä. Runsas ravinteisessa Päiviöjärvessä siika saavuttaa normaalin pyyntikoon jo kolmessa vuodessa. Pyhäjärven kalaston ja kalastuksen kehittämistä varten seura on aloittanut yhteistyön Märkäjärven osakaskunnan kanssa. Osapuolien on tarkoitus sattaa voimaan Pyhäjärven hoitosopimus, jonka jälkeen laaditaan ja vahvistetaan hoitosuunnitelma, jonka mukaan järveä ja sen kalaston tilaa aletaan parantamaan.

 

Metsästysmaat sijaitsevat kirkonkylän ympärillä lähinnä Märkäjärven maarekisterikylän alueella. Metsästysmaitten pääosa on vuokrattu yksityisiltä ja loput yhteisöiltä ja yhtiöiltä. Metsästysvuokramaita on noin 16.300 ha. Kirkonkylän ympäristön tilojen jatkuva pirstaloituminen yhä pienempiin aloihin ja siitä johtuva omistajamuutostilanne vaatii aktiivista tiloissa tapahtuvien muutoksien seurantaa metsätysvuokrasopimuksien laatijoilta. Seuran metsästysvuokramaat rajoittuvat idässä ja etelässä Vilman valtionmaihin ja pohjoisessa Termusaavan Natura-alueeseen. Valtion Palokoutelo-Joutsenaapa lupa-alueeseen kuuluva Termusaapa  on kuulu metsähanhistaan. Alueella on tehty metsähanhiin kohdistuvaa riistanhoitoa ja tukimustoimintaa pitkäjänteisesti jo usean vuosikymmenen ajan. Kuntalaisen vapaan metsätysoikeuden myötä paikkakunnalla asuvilla jäsenillämme on ainakin vielä käytettävissään metsästykseen myös Sallan kunnan laajat ja osin vielä erämaiset valtionmaat yhteensä n. 246 000 ha.  

 

Perustajajäsenet;

Orvo Luoto,  Matti Palojärvi, Lauri Jäntti, Väinö Kantola, Reino Ervast, Veikko Hourula, Onni Luusua, Matti Eskelinen, Kauko Sirkiä, Veikko Melgin, Mauno Hautala, Kaarlo Niemelä, Arvo Vaarala, Eino Vuorela, Viljo Välimaa, Arvo Virtanen, Pauli Salla, Albin Virkkula, Jouko Soppela ja Reino Haurunen.


Puheenjohtajat:                                                                                 

Orvo Luoto 1958-1963

Jorma Kangas 1964-1966

Lauri Jäntti 1967

Erkki Haukkamäki 1968

Lauri Jäntti 1969-1970

Kauko Suorsa 1971-1973

Aarno Teppola 1974-1987

Aaro Tervo 1988

Eero Vaarala 1989-1991

Aarno Teppola 1992-1996

Klaus Loisa 1997-2002

Raimo Hautala 2003-2005

Martti Eskelinen 2006-2011

Jussi Seppänen 2012-2016

Hannu Jussila 2017-2019

Hannu Tervo 2020-

 

Sihteerit:                                    

Väinö Kantola 1958-1959

Arvo Virtanen 1960-1963

Alpo Haataja 1964-1966

Kauko Kellokumpu 1967-1970

Aarno Teppola 1971

Pekka Salminen 1972-1985

Timo Närhi 1986-1988

Kari Hänninen 1989-1996

Arto Soppela 1997-1998

Antti Kettunen 1999-2002

Marko Kivelä 2002-2003

Timo Vaarala 2004-2007

Ahti Hautajärvi 2008-2018

Matti Tervonen 2019-

 



 
Käyntiosoite: Pyhärannantie 15, 98900 Salla
Sähköposti: sallan.ekm.1958@gmail.com
Nettitaivas
© Sallan Erä 2012